The Commission Has Adopted the Proposal For a Directive on Corporate Sustainability Due Diligence — Sustainability to Become Part of Large Companies' Strategies, Management's Responsibilities Increasing (Available in Finnish)

Authors: Riikka Kuha, Annika Schauman, Anniina Järvinen, Meri Dahlqvist, and Maria Wasastjerna

Komissiolta pitkään odotettu direktiiviehdotus yritysten kestävää toimintaa koskevasta due diligence -velvoitteesta – vastuullisuus osaksi suuryhtiöiden strategioita, johdon velvoitteet kasvamassa 

Siirtyminen kestävään ja vihreään talouteen on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä poliittisista painopisteistä. Tämä näkyy myös lisääntyvänä sääntelynä EU:n pyrkiessä luomaan yhdenmukaista oikeudellista kehystä EU:ssa toimivien yritysten ihmisoikeus- ja ympäristövastuulle. Euroopan komissio hyväksyi 23.2.2022 ehdotuksen direktiiviksi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta (”Proposal for Directive on Corporate Sustainability Due Diligence”), jolla halutaan edistää yritysten vastuullista toimintaa niiden globaaleissa arvoketjuissa. Ehdotuksen tavoitteena on parantaa yritysten hallinnointi- ja ohjauskäytäntöjä (corporate governance) sisällyttämällä ympäristö- ja ihmisoikeusloukkausriskien tunnistaminen ja niihin puuttuminen osaksi yritysten toimintaohjeita ja strategiaa. Vaikka velvoittavaan lainsäädäntöön on vielä matkaa, on ehdotus merkittävä. Odotettavissa on, että institutionaaliset sijoittajat ja kansalaisjärjestöt saattavat edellyttää ehdotuksen mukaisten vaatimusten noudattamista jo ennen velvoittavaa lainsäädäntöä.

Ehdotetulla direktiivillä asetettaisiin yritysten kestävää toimintaa koskeva due diligence- eli huolellisuusvelvoite, joilla yrityksiä vaaditaan tunnistamaan omasta ja tytäryhtiöidensä toiminnasta sekä näiden arvoketjuista (eli suorista ja välillisistä vakiintuneista liikesuhteista) aiheutuvat kielteiset ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset, ja tarvittaessa ehkäisemään, hillitsemään tai poistamaan niitä. Kielteisillä vaikutuksilla tarkoitetaan esimerkiksi saastumista, luontokatoa ja ihmisoikeusrikkomuksia, kuten lapsityövoiman käyttöä.

Sääntely koskisi ensivaiheessa EU:ssa toimivia suuryhtiöitä ja laajenisi siirtymäajan jälkeen myös yritysvastuurikkeiden kannalta korkean riskin toimialoilla toimiviin pienempiin yrityksiin:

EU:n yritykset

1. Jäsenvaltioden lainsäädännön mukaan perustetut, kooltaan ja taloudelliselta vaikutusvallaltaan merkittävät yhtiöt (yli 500 työntekijää ja maailmanlaajuinen liikevaihto yli 150 miljoonaa euroa).
2. Jäsenvaltioden lainsäädännön mukaan perustetut muut yhtiöt, jotka toimivat tietyillä ennalta määrätyillä aloilla, joilla on suuri ihmisoikeusloukkaus- tai ympäristöhaittariski, kuten maatalous-, tekstiili- ja kaivosala (yritykset, jotka eivät täytä ryhmän 1 kynnysarvoja, mutta joilla on yli 250 työntekijää ja maailmanlaajuinen liikevaihto yli 40 miljoonaa euroa). Näihin yrityksiin sääntöjä alettaisiin soveltaa kaksi vuotta myöhemmin kuin ryhmän 1 yrityksiin.

EU:n ulkopuoliset yritykset

3. kolmansien maiden yhtiöt, joiden EU:ssa syntyvä liikevaihto vastaa edellä kohdissa 1 ja 2 esitettyjä kynnysarvoja.

Vastoin Euroopan parlamentin aiempaa ehdotusta pk-yritykset eivät kuuluisi suoraan direktiivin soveltamisalaan. Sääntelyn odotetaan kuitenkin vaikuttavan pk-yrityksiin välillisesti, kun ne toimivat osana suurten yritysten toimitusketjuja.

Tiivistetysti komission antama direktiiviehdotus edellyttäisi seuraavia due diligence -toimia sen soveltamisalaan kuuluvilta yrityksiltä:

• Ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksiin liittyvien due diligence -velvoitteiden sisällyttäminen kaikkiin yrityksen toimintaohjeisiin ja asiaa koskevan due diligence -toimintapolitiikan perustaminen, joka pitäisi sisällään kuvauksen yrityksen due diligence -prosesseista ja toimista toimintapolitiikan noudattamisen varmistamiseksi, sekä code of conduct -toimintatapaohjeen laatimisen yrityksen henkilöstölle ja tytäryhtiöille
• Toteutuneiden tai mahdollisten haitallisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten tunnistaminen
• Mahdollisten haitallisten ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutusten ehkäiseminen tai hillitseminen ja toteutuneiden haittavaikutusten poistaminen tai minimointi
• Ilmoituskanavan perustaminen ja ylläpito
• Ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksiin liittyvien due diligence -toimintapolitiikan ja -toimien tehokkuuden seuranta
• Julkinen viestintä ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksiin liittyvistä due diligence -toimista

Direktiivillä myös asetettaisiin duty of care -velvoitteita yritysten johdolle, jonka olisi yrityksen edun mukaisesti toimiessaan otettava huomioon päätöstensä ihmisoikeus-, ilmasto- ja ympäristövaikutukset lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Johdon vastuulla olisi niin ikään asiaa koskevan due diligence -toimintapolitiikan ja -toimien käyttöönotto ja niiden noudattamisen valvonta. Lisäksi johdon tulisi huomioida mahdolliset ja toteutuneet haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset ja niihin puuttuminen yhtiön strategissa.

Lisäksi tiettyjen suuryritysten tulisi laatia suunnitelma sen varmistamiseksi, että yrityksen liiketoiminta ja strategia ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen kanssa rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen tulisi myös huomioida yritysjohdon palkitsemisen perusteissa.

Jäsenmaiden nimeämät viranomaiset valvoisivat yritysten due diligence -velvoitteiden noudattamista ja niiden rikkomisesta voitaisiin esimerkiksi määrätä sakkoja. Lisäksi yrityksen toiminnan takia vahinkoa kärsineille tahoille annettaisiin mahdollisuus saattaa yritykset vastuuseen ja saada korvausta vahingoista. Direktiivi antaisi uhreille mahdollisuuden nostaa siviilioikeudellinen vahingonkorvauskanne jäsenmaan tuomioistuimessa. Tällainen siviilioikeudellinen vastuu koskisi ehdotuksen mukaan yritysten omaa ja niiden tytäryhtiöiden toimintaa sekä liikesuhteita, joita yritykselle on muodostunut säännöllisen ja toistuvan yhteistyön kautta muiden toimijoiden kanssa, jos vahinko olisi voitu tunnistaa ja estää tai sitä olisi voitu lieventää due diligence -velvoitteita noudattamalla.

Ehdotus esitetään seuraavaksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle hyväksyttäväksi. Mahdollisen hyväksymisen jälkeen jäsenmailla olisi kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Mikäli direktiiviehdotus hyväksytään, tulee se asettamaan uusia velvollisuuksia lukuisille suomalaisyrityksille ja niiden johdolle kattaen ensivaiheessa arviolta n. 300 suomalaisyritystä. Suomen lainsäädännön näkökulmasta ehdotus herättää merkittäviä kysymyksiä muun muassa siitä, miten ehdotettuja velvoitteita tullaan arvioimaan voimassa olevaa yhtiöoikeutta vasten, huomioiden erityisesti osakeyhtiölain mukainen yhtiön toiminnan tarkoitus, yhtiön edun käsite sekä johdon huolellisuusvelvoite ja vahingonkorvausvastuu. Direktiiviehdotuksen nostamissa ensireaktiossa on tuotu esiin monia täsmennystarpeita ja avoimia kysymyksiä, mikä kasvattanee painetta ehdotuksen selkeyttämiseen sen jatkokäsittelyssä.

Samanaikaisesti EU-tason sääntelyn valmistelun kanssa Suomessa on tehty selvityksiä mahdollisesta kansallisesta yritysvastuulainsäädännöstä hallitusohjelman pohjalta. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee maaliskuussa asianmukaisen huolellisuuden velvoitetta koskevan arviomuistion, jossa arvioidaan kansalliseen yritysvastuusääntelyyn liittyviä näkökohtia.

Vaikka kestävään ja vihreään talouteen siirtyminen on yksi yhteiskuntamme merkittävimmistä ja tärkeimmistä haasteista, on selvää, että yritysvastuusääntelyn toimeenpano tulee ensivaiheessa aiheuttamaan yrityksille lisää työtä. Väliaikaisesti myös epävarmuus väistämättä lisääntyy, kun uudet vastuut ja velvoitteet hakevat muotoaan. Tukeakseen yritysten due diligence -velvoitteiden noudattamista niiden arvoketjuissa ja rajoittaakseen sääntelystä aiheutuvaa taakkaa yrityksille komission on ehdotuksen mukaan tarjottava ohjeistusta mm. mallisopimuslausekkeiden muodossa. Koordinaatio, mallilausekkeet ja kuvaukset parhaista käytännöistä ovat välttämättömiä, jotta säännöt ja velvollisuudet olisivat riittävän selkeitä ja jotta siirtymä voitaisiin toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti.  Komissio toteaa ehdotuksessaan, että yritysten vapaaehtoiset toimenpiteet ilmastotoimenpiteiden edistämiseksi eivät tähän mennessä ole olleet riittäviä. Suuressa kuvassa yritysvastuu yhdistettynä yleiseurooppalaiseen sääntelyyn pyrkii osaltaan tarjoamaan merkittävän sysäyksen kohti kestävämpiä markkinoita ja yhteiskuntaa.