News & Views

ESG in Companies’ Contract and Value Chains – Viewpoints on Integration of Sustainability Requirements (Available in Finnish)

22 November 2023

Authors: Anna-Maria Tamminen, Anniina Järvinen, Riikka Kuha, and Johanna Vanninen

ESG yritysten sopimus- ja arvoketjuissa – näkökulmia vastuullisuusvaatimusten huomiointiin

Euroopan komissio julkaisi 23.2.2022 ehdotuksen yritysvastuudirektiiviksi (Corporate Sustainability Due Diligence Directive, CSDDD/CS3D). Direktiivin tavoitteena on edistää yritysten kestävää ja vastuullista toimintaa globaaleissa arvoketjuissa sekä ankkuroida ihmisoikeuksien ja ympäristön suojelu osaksi yritysten toimintaa ja hallintotapaa. Olemme kirjoittaneet direktiiviehdotuksesta aiemmin 21.6.2023 ja 11.3.2022.

Vaikka direktiivin lopullisesta muodosta yhä neuvotellaan, on yhä ilmeisempää, että vastuullisuusvaatimusten huomiointi suurten yritysten sopimus- ja arvoketjuissa on muuttumassa vapaaehtoisuuteen perustavasta toiminnasta oikeudellisesti sitovaksi velvoitteeksi. Keskustelimme vastuullisuuden jalkauttamisesta yritysten sopimus- ja arvoketjuihin seminaarissamme 6.11.2023. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme keskustelussa esiin nousseita keskeisiä näkökulmia vastuullisuuden integroinnissa sopimus- ja arvoketjuihin.

Toimintaympäristön tunteminen ja ennakoiva riskianalyysi

Vastuullisuusseikkojen asianmukainen huomiointi edellyttää yrityksiltä huolellista perehtymistä arvoketjuihinsa ja ennakoivaa riskianalyysia arvoketjujen eri vaiheissa piilevistä haitallisista ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksista. Olennaisuusarviointi ja priorisointi ovat keskeinen osa analyysiä, jotta rajalliset resurssit voidaan kohdentaa suurimpien riskien hallintaan ja epäkohtien korjaamiseen.

Ennakoiva riskianalyysi sisältää keskeisesti sopimussuhteiden ja olemassa olevien ja mahdollisten yhteistyökumppanien tarkastelun. Erityisesti laajojen ja polveilevien arvoketjujen yrityksissä riskien kartoitus ja analyysi vaatii paljon työtä ja resursseja jo yhteiskumppaneiden suuren lukumäärän vuoksi, mutta omat haasteensa liittyvät myös tilanteisiin, joissa yrityksen arvoketju on kriittisesti riippuvainen yhdestä tai muutamasta kumppanista. Apua yrityksen oman ja sen kumppaneiden toiminnan kartoitukseen ja sitä koskevaan viestintään voivat tuoda kolmansien tahojen tarjoamat arviointi- ja riskienhallintajärjestelmät, joista esimerkiksi EcoVadis on jo monen suomalaisyrityksen käytössä.

Sidosryhmäyhteistyö

Monivaikutteisten vastuullisuuskysymysten ymmärtäminen ja tehokas taklaaminen toteutuu parhaiten avoimessa dialogissa ja yhteistyössä yritysten eri sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi sijoittajat, työntekijät, ja ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksiin erikoistuneet kansalaisjärjestöt voivat kaikki tahoillaan tarjota arvokasta tietoa ja näkökulmaa riskien kartoituksen ja hallinnan tueksi. Yritysten välinen toimialakohtainen yhteistyö ihmisoikeus- ja ympäristöriskien torjumiseksi ja parhaiden vastuullisuuskäytäntöjen jakamiseksi – voimassa olevan kilpailuoikeuden rajoissa – on tärkeää vaikuttavuuden lisäämiseksi. Yhteistyö sidosryhmien kanssa mahdollistaa tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakamista, ja auttaa yrityksiä kehittämään entistä vaikuttavampia ESG-strategioita.

Yhteistyön rooli korostuu myös sopimus- ja yhteistyökumppanien vastuullisuutta koskevissa haasteissa. Aktiivinen keskustelu ja tiedon antaminen vastuullisuutta koskevista odotuksista ja prioriteeteista sekä yhteistyö riskien vähentämiseksi ja epäkohtien korjaamiseksi nousevat keskiöön vastuullisuustavoitteiden saavuttamisessa sopimuskumppaneiden kanssa. Tiukan vastakkainasettelun sijaan sopimuskumppaneita pyritään tukemaan vastuullisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamisessa ja velvoitteiden noudattamisessa, ja sopimuksen päättäminen sopimuskumppanin rikkomuksen seurauksena tulisi usein nähdä viimesijaisena keinona.

Johdon rooli

Yhtiön johdon rooli vastuullisuutta koskevien tavoitteiden huomioinnissa on keskeinen. Johdon tehtävänä on integroida vastuullisuus osaksi yrityksen strategista suunnittelua ja huolehtia yrityksen liiketoimintamallin kestävyydestä. Tämä pitää sisällään muun muassa vastuullisuutta koskevien riskien tunnistamisen ja riskienhallintaprosessien kehittämisen sekä toisaalta mahdollisuuksien tunnistamisen kestävän kehityksen alueilla. Johdon on oltava valmis myös päivittämään vastuullisuusstrategiaansa toimintaympäristön kehityksen mukaisesti.

Yrityksen johto luo pohjan vastuullisuustyölle asettamalla tavoitteet ja varmistamalla, että vastuullisuutta koskevat vaatimukset integroidaan järjestelmällisesti osaksi liiketoiminnallista päätöksentekoa ja toimintaa organisaation kaikilla tasoilla. Systemaattista viestintää vastuullisuusnäkökulmien merkityksestä tarvitaan niin yrityksen sisällä organisaation ohjaamisessa ja sitouttamisessa kuin myös yrityksen ulkoisille sidosryhmille luottamuksen kasvattamiseksi.

Lopuksi

Neuvotteluratkaisua yritysvastuudirektiivin lopullisesta ulottuvuudesta ja muodosta tavoitellaan ensi vuoden alkuun. Direktiivin tultua voimaan jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa se osaksi kansallista lainsäädäntöään, minkä jälkeen säännösten soveltaminen alkaisi porrastetusti ensivaiheessa direktiivin soveltamisalassa oleviin suurimpiin yrityksiin, tämänhetkisen arvion mukaan aikaisintaan 2026–2027.

Monet yhtiöt ovat jo toiminnassaan sitoutuneet esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tällaisille yrityksille orientoituminen ehdotetun yritysvastuudirektiivin luomaan uuteen toimintaympäristöön voi olla jo hyvässä vauhdissa. Muille yrityksille rohkaisevaa saattaa olla huomata, että monet ehdotetun direktiivin prosesseista muistuttavat läheisesti perinteisiä riskienhallintaprosesseja, joihin vastuullisuusvaatimukset nyt tuovat uuden, täydentävän tarkastelukulman – kaikkea ei siten välttämättä tarvitse luoda alusta.

More News